Luo PDF Tulosta tämä sivu

Kilpailemaan-opas

Kilpailemaan?

Toimintaohjeita kilpauraansa aloitteleville pareille ja heidän vanhemmilleen

Kilpatanssi on nimensä mukaisesti kilpaurheilua. Lajissa järjestetään seurakilpailuja, aluekilpailuja, valtakunnallisia kilpailuja, GP-kilpailuja, SM-kilpailuja ja kansainvälisiä kilpailuja. Pari voi osallistua kaikkiin kilpailuihin, joissa on heille sopiva luokka. Luokista myöhemmin lisää. Aloitteleville pareille sopivia luokkia on eniten seura- ja aluekilpailuissa. Pari on valmis kilpailemaan suoritettuaan kultatestin, eli kun se osaa riittävän hyvin 6 ensimmäistä tanssia, vakioissa hitaan englantilaisen valssin, tangon ja quickstepin sekä lattareissa samban, cha-chan ja jiven. Kenenkään ei ole tietenkään pakko kilpailla, ellei itse halua, toki lajia voi harrastaa muutenkin.

Ennen kilpailuihin osallistumista on maksettava B-lisenssi, sen voi tehdä osoitteessa www.tanssiurheilu.fi ja sieltä kohdasta lisenssin osto. B-lisenssin voi ostaa vakuutuksellisena tai ilman vakuutusta. Jos lapsella jo on urheiluharrastuksessa ja kilpailuissa sattuvat tapaturmat korvaava vakuutus (asia täytyy itse varmistaa omasta vakuutusyhtiöstä), hänelle voi hankkia vakuutuksettoman lisenssin. Lisenssi on siis henkilökohtainen, ei parikohtainen. Eli parin molempien osapuolien pitää maksaa oma lisenssinsä. Lisenssin hinta on 25 euroa/henkilö, vakuutuksettoman lisenssin hinta on 15 euroa. Lisenssi on voimassa kalenterivuoden, tammikuusta joulukuuhun. Jokainen tanssija huolehtii lisenssin hankkimisensa itse. (Ennen kilpailuihin osallistumista pari on lisäksi ilmoitettava liiton parikortistoon. Parikortistoilmoittamisen hoitaa seura.)

Suomen tanssiurheiluliitto julkaisee vuosittain kilpailukalenterin, josta näkyvät kaikki Suomessa järjestettävät tanssikilpailut sekä niissä tanssittavat luokat. Kaikissa kilpailuissa ei välttämättä ole parille sopivaa luokkaa. Pari voi osallistua omassa taitotasoluokassaan myös omaa ikäsarjaansa seuraavaan ikäsarjaan, jos omaa ikäsarjaa ei kisoissa ole. Aluksi kannattaa tietenkin hakea kokemusta lähiseudulla järjestettävistä kilpailuista. (Lähiseudulla kilpailuja järjestävät Lá Teamin lisäksi turkulainen Bolero, kaarinalainen Fregolina ja salolainen Swivel.)

Tarkemmat tiedot kustakin kilpailusta löytyvät kilpailukutsusta, joka julkaistaan yleensä vajaat pari kuukautta ennen kilpailua. Kutsut tulevat näkyviin liiton nettisivuilla olevan kilpailukalenterin yhteyteen. Kilpailuihin täytyy ilmoittautua etukäteen. Lá Teamin parit voivat hoitaa ilmoittautumisensa oman seuran nettisivuilta löytyvän linkin avulla. Seuran kilpailuilmoittautumisista vastaava henkilö ilmoittaa kaikki seuran ilmoittautumiset yhdellä kertaa järjestävälle seuralle määräpäivään mennessä. Ilmoittautuminen on sitova, eli jos pari jää pois
kilpailuista, vaikka on ilmoittautunut, pari joutuu maksamaan peruutusmaksun, joka on yleensä 30–40 euroa. Sairaustapauksissa parin pitää toimittaa kilpailun järjestäjälle lääkärintodistus, niin peruutusmaksua ei peritä.

Kilpailuihin on aina osallistumismaksu. Sen suuruus ja maksutapa ilmenevät kilpailukutsusta. Maksu on aluekilpailuissa keskimäärin 24 euroa/pari ja aika usein se pitää maksaa etukäteen järjestävän seuran tilille. Yleensä maksun voi maksaa myös käteisellä kilpailupaikalla, mutta se voi olla muutaman euron suurempi kuin etukäteen maksettuna. Kaikki tarvittavat tiedot sekä kilpailujen pitopaikka selviävät kilpailukutsusta. HUOMAA: Järjestävän seuran parien ei yleensä tarvitse maksaa osallistumismaksua.
Kun kilpailut lähestyvät, kilpailukalenteriin ilmestyy kilpailukutsun viereen kilpailujen aikataulu. Se julkaistaan yleensä kymmenen päivää ennen kilpailua. Aikataulusta ilmenee kunkin luokan kilpailun summittainen alkamisaika. Kilpailupaikalla on hyvä olla hyvissä ajoin, viimeistään tuntia ennen oman kilpailun alkamista.


Kilpailupäivän ruokahuolto
Kilpailupäivän aamuna on syytä syödä kunnollinen hiilihydraattipitoinen aamiainen. Puuroa, mysliä tai muroja, leipää, maitoa, jogurttia, mehua,  hedelmiä, mikä nyt kenellekin parhaiten maistuu. Kilpailuihin kannattaa varata mukaan oma juomapullo, jossa on joko vettä tai laimeaa vähäsokerista mehua. Myös muuta evästä on hyvä ottaa mukaan (esim. hedelmiä, pillimehua, sämpylää, hedelmäsoseita, energiapatukoita). Limsoja ja karkkeja ei pidä syödä ennen kilpailua, mutta niitä voi toki nautiskella hillitysti kilpailujen jälkeen. Kilpailupaikalla on aina myös puffetti, josta saa leipää, mehua, kahvia, pullaa, makeisia, limsaa yms. Joskus puffetissa myydään myös lämmintä ruokaa.

Hiusten laitto

Tytöt:
Pitkät hiukset pitää laittaa nutturalle, hätätilassa lohkolettikin käy, jos nutturan teko tuntuu hankalalta. Nuttura kannattaa tehdä alas niskaan ja siitä pitää tehdä mahdollisimman tiivis ja tiukka (hiukset voi ensin laittaa tiukalle poninhännälle).
E-luokissa hiuksissa ei sallita mitään koristeita, ainoastaan puvun yläosan värinen donitsi on sallittu. Nuttura pysyy parhaiten kiinni, kun siihen suihkuttaa tekovaiheessa ja vielä lopuksi reilusti hiuslakkaa. Myös kaikki irtohiukset on hyvä kiinnittää lakalla. Huomaa!: Värillisiä lakkoja tai kimallelakkoja ei saa käyttää.
Nutturantekovinkkejä voi kysellä vanhempien tanssijoiden vanhemmilta. Jos tytöllä on lyhyet hiukset, kampaa ne siististi ja suihkuta niihin lakkaa, jotta ne pysyvät paikoillaan eivätkä liehu ympäriinsä.

Pojat:
Kampaa hiukset siististi ja kiinnitä kampaus vaahdolla, vahalla tai lakalla. Pitkät hiukset pitää sitoa poninhännälle. Poninhäntä on tehtävä aina, jos hiukset ovat niin pitkät, että ne tulevat takaa paidan kauluksen yli.

Kilpailupaikalla
Kilpailupaikalle saavuttaessa pari menee ensin ilmoittautumaan. Jos osallistumismaksu on maksettu etukäteen, maksukuitti kannattaa ottaa mukaan. Ellei maksua ole maksettu etukäteen, se maksetaan tässä yhteydessä käteisellä. Ilmoittautumisen yhteydessä pari saa numerolapun (pojalle) ja yleensä pienen kilpailija -tarran (tytölle). Numerolappu kiinnitetään hakaneuloilla pojan kilpailupaidan selkään. Tytön tarraa ei kiinnitetä kilpailuasuun, vaan sen voi laittaa verryttelytakkiin tms. vaatteeseen, jossa se toimii tytön ”pääsylippuna”. Vanhemmat ja muut mukana seuraavat katsojat joutuvat ostamaan pääsylipun, jonka hinta aluekisoissa on keskimäärin 10 euroa (pääsylipun hintakin selviää kilpailukutsusta). Lisäksi myynnissä on yleensä kilpailujen käsiohjelma, josta näkee aikataulun sekä kaikkien kilpailuihin osallistuvien parien nimet. Usein  käsiohjelmassa on myös muuta tietoa. Viimeisin kilpailuaikataulu on aina nähtävissä kilpailupaikan seinällä (se kannattaa aina tarkistaa, sillä joskus aikatauluihin tulee pieniä muutoksia esim. jonkun luokan jäädessä pois).

Yleensä kilpailupaikoilla on kenkätarkastus. Siinä katsotaan, ettei kenkien pohjissa näy mitään nauloja tai muuta vikaa, joista voisi aiheutua naarmuja lattiaan. Jokaisen parin molempien osapuolien täytyy käydä näyttämässä kenkänsä kenkätarkastuksessa ennen kilpalattialle menoa.
Sitten onkin jo aika käydä vaihtamassa kilpailuvaatteet päälle (muista kiinnittää numerolappu pojan paitaan!) ja mennä tutustumaan kilpailusaliin. Yleensä kilpailuissa on taukoja, jolloin kaikki halukkaat pääsevät lattialle
lämmittelemään. Aina tällaista taukoa ei kuitenkaan ole sopivasti ennen omaa luokkaa, jolloin lämmittely ja kuvioiden muisteleminen täytyy suorittaa jossain muualla. Yleensä lämmittelyä varten on varattu jonkinlainen tila salin päädyistä tai kilpailupaikalla voi olla jopa erillinen lämmittelysali.

Joskus kisoissa on esiinmarssi. Se järjestetään yleensä ennen kilpailupäivän pääluokkien finaalien alkamista. Esiinmarssissa kaikki vielä kilpailuissa mukana olevat parit marssivat lattialle  numerojärjestyksessä pienimmästä suurimpaan, yleensä paso doblen soidessa. Marssin jälkeen on yleensä pieni avajaispuhe. Esiinmarssia ei ole läheskään kaikissa kisoissa, eikä ainakaan ennen aamupäivän kilpailuja. Esiinmarssi on merkitty kilpailujen aikatauluun.

Parin on itse huolehdittava siitä, että sen molemmat osapuolet ovat valmiina oikeaan aikaan. Kuuluttaja pyytää seuraavan luokan tanssijoita valmistautumaan yleensä ennen edellisen luokan viimeistä tanssia. Jos sarjassa tanssitaan karsinta tai semifinaali, parit kutsutaan niihin lattialle kilpailunumeroilla. Finaaliin parit kutsutaan lattialle numerolla ja nimellä numerojärjestyksessä (esim. pari numero 1 Timo Tanssija, Tiina Tanssityttö, Lá Team Lieto. Huomaa, että kilpatanssissa esitellään aina ensin poika ja sitten vasta tyttö). Kun järjestäjät ovat varmistaneet, että kaikki kyseiseen luokkaan ilmoittautuneet parit ovat lattialla, aloitetaan ensimmäinen tanssi. Jos karsinnoissa on paljon pareja, heidät voidaan jakaa kahteen tai useampaan erään. Tällöin erät tanssivat vuorotellen tanssin kerrallaan. (Eli erä 1 tanssii ensimmäisen tanssin ja poistuu lattialta, jolloin erä 2 tuleen tanssimaan ensimmäisen tanssin ja poistuu  lattialta jne.) Joskus eriä voi olla useampikin. Kuuluttaja luettelee kunkin erän parien numerot. Yleensä eräjako tulee myös näkyviin salin seinälle. Vakiotanssit ja latinalaiset tanssit tanssitaan erikseen, yleensä niiden välillä on muutama muu luokka, jotta pari ehtii halutessaan käydä vaihtamassa vaatteet.

Jos kilpailuissa on karsinta tai semifinaali, sen jälkeen ilmestyy seinälle tuloslista, jossa näkyvät kunkin parin tuomareilta saamat ruksit. Jatkoon selvinneiden parien nimet näkyvät lihavoituna. Karsinnoissa tuomarit antavat ruksin niille pareille, jotka he haluavat seuraavalle kierrokselle. Eli esim. semifinaalissa kukin tuomari antaa kussakin tanssissa ruksin kuudelle parille. Finaaliin pääsee 6 eniten rukseja saanutta paria. Jos 6. ja 7. pari saavat yhtä monta ruksia, he molemmat pääsevät finaaliin, jolloin tanssitaan 7 parin finaali. Jos 6., 7. ja 8. pari saavat yhtä monta ruksia, tanssitaan näiden kolmen parin kesken ylimääräinen karsinta. Yleensä kilpailuissa on 5 tuomaria, paitsi SM-kisoissa, joissa on 7 tuomaria. Seurakilpailuissa voi olla vain kolme tuomaria.

Kun tanssit on tanssittu, on vuorossa palkintojenjako. Palkintojenjakoon osallistuvat vain kunkin luokan finaalissa tanssineet parit. Palkintojenjakoja järjestetään yleensä muutama kisapäivän aikana. Niiden ajankohdat on merkitty aikatauluun ja palkinnot jaetaan yleensä siinä järjestyksessä kuin luokat on
tanssittu. Palkintojenjakoon mennään kilpailuasussa. Yleensä kuuluttaja kutsuu tanssijat luokittain ensin ”line upiin” eli riviin toimitsijapöydän eteen. Siitä parit kutsutaan noutamaan palkintojaan yleensä sijasta 6 alkaen, eli siten, että voittajapari saa palkintonsa viimeisenä. Joskus näkee myös palkintojenjakoja, jotka aloitetaan kolmannesta sijasta ja jatketaan siitä ylöspäin...
Muista palauttaa numerolappu ennen kuin poistut kisapaikalta. Palauttamatta jääneestä numerolapusta veloitetaan yleensä 30 euroa.

Kilpailuluokat
Tanssissa kilpailemisen aloittaminen on helppoa, koska kaikki kilpailevat omanikäistensä ja samantasoisten kilpakumppanien kanssa. Kunkin parin kilpailuluokka määräytyy siis kahdella perusteella, eli toisaalta parin iän ja toisaalta parin taitotason mukaan.


Ikäsarjoja on 10 ja ne ovat:
Lapsi 1 (alle 10-vuotiaat)
Lapsi 2 (10 – 11)
Juniori 1 (12 – 13)
Juniori 2 (14 – 15)
Nuoriso (16 – 18)
Yleinen (toinen vähintään 19 ja toinen vähintään 16) (GP- ja SM-kisoissa luokkaa kutsutaan Championluokaksi)
Seniori 1 (nuorempi vähintään 30 ja vanhempi vähintään 35)
Seniori 2 (nuorempi vähintään 40 ja  vanhempi vähintään 45)
Seniori 3 (nuorempi vähintään 50 ja vanhempi vähintään 55)
Seniori 4 (nuorempi vähintään 60 ja vanhempi vähintään 65)

Ikäsarjat lapsista nuorisoon määräytyvät parin vanhemman osapuolen mukaan ja pari kilpailee koko vuoden siinä ikäsarjassa, jonka ikäsarjaehdon parin vanhempi osapuoli täyttää kalenterivuoden aikana. (Esimerkki: Jos parin vanhempi osapuoli täyttää 12 vuotta 5. lokakuuta 2016, niin pari siirtyy Lapsi 2 -luokasta Juniori 1 -luokkaan vuoden 2016 tammikuun alussa.) Yleisessä luokassa tulee parin vanhemman osapuolen täyttää ikäsarjaehto ja nuoremman osapuolen olla vähintään 16-vuotias. Jos kilpailuissa ei ole omaa ikäsarjaa, pari voi osallistua seuraavaan ikäsarjaan, senioriluokissa edelliseen ikäsarjaan. Yleisen luokan parit voivat kilpailla vain omassa ikäsarjassaan.

Taitoluokkia taas on 5 ja ne ovat:
E-luokka, D-luokka, C-luokka, B-luokka ja A-luokka
Kaikissa ikäsarjoissa ei ole kaikkia taitoluokkia.

Kaikki kilpailu-uraansa aloittelevat kilpaparit siis osallistuvat oman ikäsarjansa E-luokan kilpailuihin. Kilpailuissa kerätään luokkanousupisteitä, ja kun pari on saavuttanut 50 pistettä, se nousee seuraavaan taitoluokkaan. Pisteet lasketaan seuraavasti: Kilpailun voittava pari saa pisteitä yhden enemmän kuin finaalissa on pareja, kuitenkin enintään 7 pistettä. Toiseksi tullut saa pisteen vähemmän kuin finaalissa on pareja (enintään 5), kolmas kaksi pistettä vähemmän kuin finaalissa on pareja jne. Eli jos kisataan perinteinen 6 parin finaali, voittaja saa 7 pistettä, toinen 5, kolmas 4, neljäs 3, viides 2 ja kuudes 1. Mahdollinen 7. pari saa myös yhden pisteen. Lisäksi kaikki parit saavat yhden pisteen jokaiselta karsinta- tai semifinaalikierrokselta. Eli, jos kilpailussa oli semifinaali, kilpailun voittaja saa 7+1 pistettä, toinen 5+1, kolmas 4+1 jne. Kaikki finaalista karsiutuneet parit saavat tanssimastaan semifinaalikierroksesta 1 pisteen. Kun luokkanousuun tarvittava pistemäärä tulee täyteen, liitto ilmoittaa asiasta pareille seuran välityksellä.


E- ja D-luokissa latinalaistanssit ja vakiotanssit kilpaillaan yhtenä kilpailuna (paitsi seniori 3-4 luokissa, joissa kilpaillaan alusta alkaen erikseen lattareissa ja vakioissa). Taitoluokasta C alkaen kilpaillaan kaikissa ikäsarjoissa erikseen vakioissa ja lattareissa ja myös luokkanousupisteet lasketaan erikseen kummassakin lajissa. Toisin sanoen sama pari voi kilpailla esim. vakioissa C-luokassa ja lattareissa A-luokassa. C-luokasta  alkaen pari voi myös tanssia vain jompaakumpaa lajia, eli erikoistua joko vakioihin tai lattareihin.


E-luokassa tanssitaan kuutta tanssia, kolmea latinalaista (samba, cha-cha ja jive) sekä kolmea vakiotanssia (valssi, tango ja quickstep). D-luokassa tanssitaan 8 tanssia (lattareissa edellisten lisäksi rumbaa ja vakioissa foxtrotia) C-luokassa tanssitaan kummassakin luokassa 5 tanssia (eli lattareissa edellisten lisäksi paso doblea ja vakioissa wieninvalssia).

Ikäsarjoista ja taitoluokista kattavammin vakio- ja latinalaistanssien kilpailusäännöissä.


Kilpailuasut
Kilpatanssissa on tarkat pukusäännöt, jotka vaihtelevat luokittain. Jos asu ei ole sääntöjen mukainen, siitä saa huomautuksen kilpailunjohtajalta ja puute on korjattava seuraaviin kilpailuihin.
Tarkemmat pukusäännöt löytyvät tanssiurheiluliiton sivuilta (www.tanssiurheilu.fi; kohdasta materiaalipankki/säännöt).

Vaatetuksen puolesta alkuun pääsee helposti. Pojan tarvitsemat vaatteet löytyvät tavallisista kaupoista, ja tyttökin voi siis halutessaan käyttää valmisvaatteena ostettua puolihametta ja paitaa. Enimmäkseen tytöt  kuitenkin käyttävät tarkoitukseen tehtyä mekkoa. Vaatteita kannattaa kysellä käytettyinä isommilta tanssijoilta. Lisäksi käytettyjä mekkoja yms. asuja on myytävänä kisoissa. Pukua ostettaessa kannattaa aina varmistaa sen sopivuus omaan luokkaan. Tanssiurheiluliiton sivuilta löytyvien pukusääntöjen yhteydessä on esitelty pukujen perusmalleja ja -leikkauksia. Tanssikenkiä saa ostaa tanssikenkiä myyvistä erikoisliikkeistä, jollaisia ei ihan lähiseudulla valitettavasti ole ainuttakaan. Mutta tanssikilpailuissa on hyvin usein paikalla vähintään yksi tanssikenkiä ja muita tanssitarvikkeita myyvä yritys. Kenkiä ostettaessa kannattaa aina mainita parin kilpailuluokka. Kaikki kengät eivät ole sallittuja kaikissa luokissa. Kenkäkauppiailta saa ostaa myös mm. kilpatanssimusiikkia yms. tavaraa.